sunnuntai 16. huhtikuuta 2017

Lempitaiteilijoitani: Theodor Kittelsen

Tuli tutuksi mm Ateneumin näyttelyssä, sekä verkossa tatuointeina, bläkkisten kuvituksina, ja mm Peer Gntin kuvituksena. Upeat goottilaiset ja groteskit työt peikoista, noidista, ja mustasta surmasta joka kurkkaa vääjäämättä kellarista. Lempitaiteilijoitani, Theodor Kittelsen, noidat, noitia, groteski taide, goottilainen, peikot, Peer Gynt, kuvitus.
     Lempparitaiteilijani Theodor Kittelsenin taide elää yhä kaupungilla. Tässä Hakaniemen torilla. Ehkä tämä on Ateneumin tarra.. Yks lempparitaiteilijani Theodor Kittelsenin taide elää yhä kaupungilla, yllättävissä paikoissa.  Kuvattu 12.4.16 menossa katsomaan Vampyyrien musikaalia, siis Vampyyrien tanssia ;) Ja tulin ilman lupaa -seminaarista, tapetilla oli katutaide...
      Kittelsen oli tapetilla Ateneumin näyttelyssä tarujen kansat, ja hänen synkempi taiteensa ja on suosittu tatuointeina ja levyn kansissa.





Theodor Kittelsen - Skogtroll, 1906 (Forest Troll).jpg
By Theodor Kittelsen - Tuntematon, Public Domain, Linkki
Kittelsen - Nøkken (Nasjonalmuseet)2.jpg
By Theodor Kittelsen - 2. Nasjonalmuseet: No.2 1. kittelsen.efenstor.net, Public Domain, Linkki

Trollet som grunner på hvor gammelt det er.jpg
By Theodor Kittelsen - http://www2.skolenettet.no/kunstweb/bilde/galleri/kittelsen.html, Public Domain, Linkki
Henkilön Satu Ylävaara (@portfoliomultimedeia) jakama julkaisu
ja Twitterissäni:

perjantai 14. huhtikuuta 2017

Ahs Roanoke my nightmare. Ahistaa.

Uusin kausi ahistaa. Ollaan niin syvällä pahuudessa että paatuneinkin splattervideoiden jauhaaja on surullinen. Tämä aikakausi. Amerikkalaisten pelot. Kaukana typerässä Ameriikassa ihmiset ovat ihan itse äänestäneet ja sössineet. American Horror Story - lempiohjelmiani.

Uuden ajan #rokokoo #kiiltokuvia #paperinukkeja #AHS 


Hirvitti kohtaus navetasta jossa pikkulapset mölisivät luin lehmät ja juovat maitoa sian nisistä. Luonka alhaalla ollaan. Kunnes muistan, kipeästi. Kuinka myös pohjoisen tarinoissa ihminen, kehitysvammainen on suljettu nevattaan, karsinaan. Ahs ojentaa peilin katsojalle ja se satuttaa aina. 

Sarjassa on seka-avioliitto, sekä kiinnostava homoseksuaalinen suhde: tätä afrikanamerikkalaisen palvelijan ja valkoihoisen etuoikeutetun ylhäisyyden suhdetta näytetään kynttilänvalossa, vaahtokylvyssä ja muissakin kuumottavissa kohdissa... Roanoken siirtokunta oli patriarkaalinen.

AHS:ssa käsitellään asioita kauhun kautta. Mikä kolonisaatio on. Toden ja käsikirjoitetun raja. Tabut nostetaan pöydälle kuten kannibalismi. Vuonna 2017 on vieläkin vastenmielisiä maita, joissa homoseksuaalisuudesta lankeaa kuolemanrangaistus. Sairasta.
Kun jaksossa 6 siirrymme tosi tv:seen se on hienoa irvailua pinnalliselle ajalle ja hyväksikäytölle, ahneudelle. Ahs on näyttänyt aina mikä amerikkalaisia pelottaa. Ykköskaydella kun omassa kodissa ei saa olla rauhassa. Kotu on törkeä ja sitä pitää saada puolustaa hintaan mihin tahansa. Suuria teemoja ja sivuteemoja on mm kouluampumiset, insesti, mielenterveydenhoito, kannibalismi, noituus, orjuus.

Hurjia upeita naisia joilla on erikoisia, haastavia, monipuolisia roolitöitä. Ensiluokkaista näyttelemistä. Häijyä mustaa huumoria... Sarjassa irvaillaan monelle itsekkäälle asialle, myös itseironiaa on havaittavissa. Kuka käyttää hyväksi ja ketä, kuka tekee siitä luupin, skuupin ja tarinan.

Tosi tv:n lisäksi irvaillaan ahneudelle hankkia rahaa ja mainetta toisen kustannuksella. Television puheohjelmien armottomuus, kuka saa näyttää sankarilta - tv ruudussa. Hupaisa on myös aavejahti joka on nimensä mukainen. Onko ihminen kehittynyt paljoakaan? Ei ainakaan ameriikassa, jossa totuuden jälkeisenä aikana on monta totuutta ja/tai vaihtoehtoinen totuus.

 Yliluonnollisuus nähdään voimavarana rai pelottavana elementtinä. Se on ryöstöviljeltävissä. Epätoivoinen ihminen kysyy neuvoa meediolta. Onko meedio hyvä? Huijari? Rahan perässä? Auttaako oikeasti? Pari viikkoa sitten hihhulit rukoilivat yhdessä Aamiaisella ja sitten verkossa, etteivät noidat vahingoita valitsemaansa öykkäriä jonka pysäytyskuva näyttää mölyapinan pitkältä huudolta.

Twitterissäni:


Huhtikuu on kuukaisista julmin: Night Visions tulloo!

Huhtikuu on kovaa kilpailun aikaa teatterissa ja elokuvissa. Menen katsomaan loppuunmyytyä näytelmää Vaimoni Casanova Espoon kaupunginteatterissa ja Night Visions kauhuelokuvienja muun kumman festivaleilla pyörii mm sarja: Tinkimättömät naiset. Rai rai! Kauan on tätä odotettukin.

Naisen eurolla pääsen muutamaan elokuvaan. Tässä esimerkkejä: 'Raw' Official Red Band Trailer (2016) PREVENGE Trailer (2016) Horror Movie sekä: XX - Official Trailer sekä: The Eyes of My Mother Official Trailer #1 (2016)
Virittelin tinkimättömät tunnelmaan joa aiemmin katsomalla inhon:

#nightVisionsfestival , #nightVisions

torstai 13. huhtikuuta 2017

Torniossa asui väkevin noita Pistokoski

Muistan Pistokosken legendan 1980-luvulta. Iisakki se oli vasta hurja noita, joka ajoi kirkon lävitse, ja tuo reki on säilytetty museossa! Lapin noitia, Lapin noita, parantaja. Avainsanoja: Tornion väkevin noita Pistokoski ja Alatornion kirkko, Iisakki Pistokoski,  Pistokoski, Teo Sorri: Päänoita Pistokoski.

Tornion väkevin noita Pistokoski ja Alatornion kirkko


Tornio rajattomien mahdollisuuksien kaupunki -sivustolta, Tornion kaupungin kirjasto
Flickeristä löytyypi tämä höyrykaappi:  Pistokosken höyrykaappi, Tornio
Iisakki Pistokoskelle kuulunut parannuskaappi.

Maanviljelijä Iisak Pistokoski oli maanviljelijä, joka taisi myös erilaisia taika- ja parannuskonsteja. Hän osasi mm. valmistaa kasveista lääkkeitä. Pistokoski hoiti kuvan höyrykaapilla mielisairaita, kaatumatautisia ja reumapotilaista.

Teksti: Henri Nordberg, Tornion kotiseutuseura ry:Pistokosken höyrykaappi, Tornio


Tornion kaupunginkirjaston sivuilta luettelo:

" Teokset:
Iisakki Pistokoski 1841-1902. (Tornio) 2009, moniste
Oukka, Arvid: Tornionlaakson kansanperinnettä, osa 7. Tornio 1981
Niskanen, Leena: Liakan laitumilla: Liakan kylä historian ja perimätiedon valossa.
                            (Liakka) 1984
Vuento, Pertti: Historiaa ja perimätietoa hiippakuntarajalta. Tornio 1994
Vuento, Pertti: Raumon wirtojen warsilla : historiaa ja perimätietoa. Tornio 1986
Vuento, Pertti: Vojakkala -  pirkkamiesten kylä: historiaa ja perimätietoa edesmenneiden
                        sukupolvien muistoksi. Tornio 1990
Toratti, Virpi: Se oli noitasta aikaa – kansanuskosta ja magian käytöstä Tornion
                      seudulla 1800-luvulla. Teoksessa Tornionlaakson vuosikirja 1998.
                     Tornio 1998
Toratti, Virpi: Folktro och magi i Torneådrakten under 1800-talet.
                     I boken Tornedalens årsbok 1998. Tornio 1998

Artikkelikopiot:
Hiltunen, Juhani: Noita, joka reellä kirkon läpi lensi.  Pohjolan Sanomat  5.4.2004
Kenttä, Hannele: Isak Pistokosken maine kansanparantajana elää. Pohjolan Sanomat 12.3.2009
Iisakki Pistokoski, alatorniolainen kansanparantaja ja tietomies.  Länsiraja  21.6.1970 ja 10.7.1970 : nrot 24-27 "


TORATTI, VIRPI: "Se oli niin noitasta aikaa". 

Jokamiehen ja noidan magian käyttö Tornion seudulla 1800-luvulla.Pro gradu-tutkielma, 89 s.

"Tutkielmassa tarkastellaan ja vertaillaan tavallisen ihmisen ja noidan magian käyttöä Tornion seudulla viime vuosisadalla. Työssä perehdytään magian käyttötarkoituksiin, käyttötapoihin, näyttämöihin ja välineisiin, sekä suomalaiseen tietäjälaitokseen ja torniolaisiin noitiin erityisesti: heistä tarkemmin käsitellään Alatornion viimeisen suuren noidan lisak Pistokosken hahmoa."

'"Kirjallisuuden lisäksi lähteenä on käytetty Tornion maakuntamuseossa säilytettävää vuonna 1955 tehtyä lisak Pistokoskea käsittelevää nauhoitusta ja samaan aiheeseen liittyvää esitelmää."

8. VELHONVIKASET: kuuluisia Tornion seudulla vaikuttaneita noitia 72 8.1 Iisak Aabrahaminpoika Pistokoski

1533. TORATTI, VIRPI: "Se oli niin noitasta aikaa". linkissä

Kansalliskirjasto - Arto: Se oli niin noitasta aikaa : kansanuskosta ja magian käytöstä Tornion seudulla 1800-luvulla

Artikkeli
Toratti, Virpi Julkaisussa Tornionlaakson vuosikirja 1998, s. 159-196
Kieli: suomi
Luokitus:
Uskontotiede (udk 29)
Kansantavat (ykl 49.26)
Okkultismi. Spiritismi. Henkimaailma (ykl 15.9)
Suomalais-ugrilaisten kansojen muinaisuskonnot ja mytologiat (ykl 29.2)

Aiheet:
Pistokoski, Iisak.
kansanusko → Tornio → 1800-luku
magia
noidat
tietäjät
loitsut
taikausko
taruolennot
kansanlääkintä
magia → kansanusko → Lappi
Tornio
Tornionjokilaakso
Kansalliskirjasto - Arto linkissä

Toratti, Virpi Folktro och magi i Torneåtrakten under 1800-talet 1998 Toratti, Virpi Se oli niin noitasta aikaa kansanuskosta ja magian käytöstä Tornion seudulla 1800-luvulla


#Pistokoski, #kirjaploki, #kauhuploki
Päänoita Pistokoski. noita Pistokoski, Lapin noitia, Lapin noita, parantaja

tiistai 11. huhtikuuta 2017

Kauhutarina jossa homeinen, kuollut pappi nousee ylös kirkon lattian läpi

Olof Sirmasta kertoo tämä kauhutarina. Pelottavat tarinat toimivat ennen wanhaan luovana viihteenä ja tietysti pelottelukeinona, kuinka pitää käyttäytyä tai!!!
    Mukana myös Antti Keksi -nimisen ensimmäisen suomalaisen runoilijan runo jäänlähtö 1677 sekä papin palkka. Tuo tulva joka kilvoitti runon kirjoittamiseen, olihan tulva hurjin tähän asti, joka vei mennessään papin palkan, viljan. Olof Sirma on hyvinkin ristiriitainen henkilö. Saamelainen joka vastusti saamelaisten alkuperäistä uskontoa sekä sen noitia ja shamaaneja. Pappina hän oli kova vetämään viinaa. Näin hän perusteli - ettei turmele muita, vain itseään.

Tornionlaakson historia II 1600-luvulta vuoteen 1809.  tekijöinä: Hederyd, Olof ; Alamäki, Yrjö ; Huuva, Hannele ; Tornionlaakson kuntien historiakirjatoimikunta, 1993. Kauhutarina jossa kuollut pappi nousee ylös kirkon lattian läpi.



Tornionlaakson historia : 2, 1600-luvulta vuoteen 1809 Tornionlaakson historia : 2, 1600-luvulta vuoteen 1809

Avainsanoja: Olof Sirma, kauhutarina, Antti Keksi, kirjaploki, jäänlähtö, 1677, paikallishistoria, kauhu, pelottelutarina, juoppo pappi, saamelainen, kauhutarina, kauhu, tarina, juoppo pappi, ylösnousemus, 1600-luvun eksentrikot,

#kauhublogi #kirjaploki

tiistai 4. huhtikuuta 2017

Pienenä ei saanut mennä veteen koska siellä oli Näkki. Nyt pelkään KauhuConissa

Vieläkin pelkään vettä, varsinkin järveä. Kyllä minä uin järvessä, mutta kunnioitan sitä. Onhan
Britanniassa esim. Vanha Erkki hauen muotoinen... 1970-1980-luvuilla ns akkojen tarinat olivat ne upeat tarinat: yliluonnolliset. Omissa muistoissani ja mielikuvituksessani ne ja ns. urbaanilegendat ja hämärän rajamailla -tyyppiset jaksot menivät sekasin. Huomasin vuonna 1988: pohjoisen tarinan kertojia ei kohta enää ole kertomassa, eikä perinteen jatkajia. Kukaan ei kerro enää hammajaisista eikä Kreivin piruista. Samuli Paulaharju purjehti ennen muinoin maillemme tallentamaan. Vanhat äijät vaiensivat naiset, etteivät tarinat siirtyneet paperille eikä tutkijoiden silmille. Yksi kauhein kuulemani asia, että ihmistä pidettiin navetassa, karsinassa näkyi uusimmassa American Horror Storyn kaudessa Roanoke.
       Minun kauhuuni kuului myös Andreas Alarieston maalausten kannibaalit, Simbergin pirut ja paikalliset kummitustarinat. Olen harrastanut & tehnyt kauhua 1970-luvun lopusta lähtien kun koulussa kertoivat kuunnelmana mitä tapahtui Alienissa. Se oli kuultuna paljon hurjempi. Sitten kylään tuli eka videonauhuri ja Hohto.
       Rikhardinkadun kirjastossa polkaistiin käytiin ihan ensimmäinen KauhuCon Impivaarassa. Tai siis, pahemman paremman puutteessa, Helsingissä. Ilmaistapatahtuma alkoi 1.4.2017 Aprillipäivänä mutta natsivapaana. Siitä kiitos. Itse olen ollut kauhufriikki 1970-luvulta lähtien. Jos sarjakuvia ja elokuvateattereita uupui kairalta niin meillä oli Näkki, peikot, maahiset, hammajaiset ja muut. Näitä sanottiin ns akkojen jutuiksi. Että naiset ovat rehellisempiä ja avoimempia tuonpuoleiselle. Rakastan myös Hitchcockia joka teki näitä ns akkojen juttuja. Hitchin naiset olivat mainioita selviytyjiä, aktiivisia ja hirviöitä, kuten äiti joka antaa poikansa natsien käsiin. Hitch teki Daphne Du Maurierin kolme juttua, ainakin.

 HorrorCon first con of Horror in Finland. Free Event with these old favorite authors and new comers, different ages, areas, in digital time in socialistic media you can also be movie maker, starting from shorts and or filming or acting or making props and make up. Being a renaissance person but also finding supports, investors, producers.

suomalaisen kauhun nykytila & kirjo 
Boris Hurtta puhuu Rikhardinkadun kirjastossa KauhuCon -tapahtumassa - ensimmäinen lajiaan Suomessa! On tätä nyt 70-luvulta lähtien odotettukin.

BorisHurtta KauhuCon: Creepy, Shokki, Kauhu, Kalma ja muut mainiot kauhut sarjakuvina horrorCon:  Boris kertoo kuinka suuri merkitys oli vuonna 1967 löytämänsä Creepy -lehti: