maanantai 18. joulukuuta 2017

Tallinnan keskiaikaisten kidutusvälineiden museossa oli inspiroivaa ja traagista

Kävin vihdoin Tallinnan kidutusmuseossa, siis keskiaikaisten kidutusvälineiden museossa, Museum Of Medieval Torture Instruments, Tallinna, Viro, alkup: keskaegsed piinamisriistad, tai Keskaegsete piinariistade, Keskaegsete piinariistade näitus. Hyvin inspiroivia välineitä ja tunnelmia, tyrmiä. Mutta myös kertomuksia ajasta ennen Amnestyä. Vesikidutus on yhä tätä päivää ja häpeäpaalut ovat myötähäpeässä, tositv:ssä, roskalehdissä ja netissä. Mutta niihin ihmiset itse hakeutuvat.

Minulla tämä aineisto on sekä sadomasokismia, tyrmäjännitystä, Edgar Allan Poea, kauhua ja Angelikaa. Ennen muinoin näitä pidettiin rahvaan hallitsemiskeinoina, opetuksina ja muistutuksina. Ne kertovat hyvin paljon naisvihasta ja kansalaistottelemattomuuden kitkemisestä, kaiken tavoin. Noitavainojen aikaan, ja muutenkin. Puiset ja rautaiset itse esineet vaikuttavat vaiukuttavilta, siis toimivilta, kestäviltä - ei mtn Ikean jäätelötikkuja.

Osa jengistä kitisee museon kovaa maksua - 8€ pär sierainpari täysikasvuiselta (täiskasvanu). Mutta harrastan edullisia matkoja, risteilyni Viikkarilla maksoi 5€, joululahjoja ostin pesuelle noin 28€ edestä, join kahvin ja kävin syömässä Hesburgerissa soijatortilla-aterian 6,50€, se oli ainoa ruoka koko päivänä aamiaisen jälkeen. Alhokoholia en juonut enkä näin ikään siitä nauttinut. Oma vesipullo kulki mukana. Eli koko matka maksoi 47,50€ kaikkine kustannuksineen. En ajanut rikshalla enkä taksilla. Valokuvasin ja kävelin.

Suosittelen museota kaltaisilleni kauhun tekijöille, historiasta ja feminismistä kiinnostuneille, alakulttuurien immeisille, fetisisteille ja sadomasokisteille.

Rautaneitsyt toi mieleen Elisabeth Bathory ja Bruce Dickinsonin joka puhui mukavia kakaroille, että säilykää individualisteina, omina itseinänne, älkää luovuttako ja aggressioita ja vihaa voi purkaa ja kanavoida mm miekkailuun. Brucen lempipaikka Euroopassa on Tallinna - näin hän kertoi Helsingissä, Suomalaisessa kirjakaupassa. Iron Maidenin nokkamies Bruce Dickinson puhui mukavia kakaroista, jotka säilyttävät individualisminsa & tähtäävät unelmiinsa - vaikka koulu ei olisi heitä varten. Seipäät toivat mieleen Vald Seivästäjän. Saha eli saw toi mieleen SALLI -elokuvat, siis feissarimoka-sivulla myytiin SAW-elokuvia nimellä SALLI... Salli mun nauraa.... 



Häpeänaamio:






Rautaneitsyt eli Iron Maiden:





Käsistä ripustaminen:





Noidanpukki:



Lisää häpeanaamioita:









Noidantuoli:








Pyörään vetäminen:



Luiden murtamiseen käytettävä pyörä:








Siveysvyö:




Saha: 





                                              © Satu Ylavaara Photography 2017





#keskaegsedpiinamisriistad

torstai 9. marraskuuta 2017

Goblin oli tosi pelottava Korjaamolla Halloween 2011 aikhaan

I saw Goblin at consert in Hellsinki at Halloween 2011, so scary to see and hear live, after loving Dario Argento´s movies so many decade...Goblin -bändi pelotti Korjaamolla Halloweenin 2011 aikaan 2.10.2011. Näin muuten Suspirian toissapnä hyper restauroituna 4K -versiona suurelta kankaalta Kinopalatsissa. Kunnioitettava teko! kuvat / photos by: Satu Ylavaara Photography, photographer Satu Ylavaara, valokuvaaja Satu Ylävaara:


Tässä rullan viimänen kuva, joka kertoo ilosta soittaa ja jakaa tämä intensiivinen kokemus meille kaikille. Kiitos. Massimo Morante kitara koholla. 












Satu Ylavaara Photography 2011.






juutuupissa:

 
ja tviiteissäkin:

Goblin oli tosi pelottava Korjaamolla Halloween 2011 aikhaan.

Korjaamollankin näytettiin Suspiria, jota en päässyt katsomaan:

"Pahaa-aavistamaton Suzy Bannion (Jessica Harper) saapuu Freiburgiin arvostetulle balettikoululle. On myöhäinen yö ja ukkosmyrsky. Koulun pihalla Suzy törmää pakenevaan opiskelijaan. Ennen pitkää hän huomaa, että jotain on pielessä. Tanssiopinnot muuttuvat yliluonnolliseksi painajaiseksi, joka on täynnä salaperäisiä murhia...

Dario Argenton ohjaama Suspiria kuuluu kauhun suuriin mestariteoksiin. Värimaailmaltaan henkeäsalpaava, Goblin-yhtyeen unohtumattoman musiikin säestämä elokuva täyttää nyt 40 vuotta. Juhlan kunniaksi elokuva on restauroitu alkuperäisistä negatiiveista 4K-resoluutiolla.

”pure madness and cinematic joy… a powerful, innovative work of art… Suspiria is a milestone” – Guillermo del Toro

4K-restauroinnin erikoisesitykset alkaen 3.11.2017 (kieli: englanti / ei tekstitystä). Kyseessä on elokuvan virallinen Suomen ensi-ilta; Suspiria ei ole aiemmin saanut Suomessa teatterilevitystä eikä sitä ole missään yhteydessä nähty täällä leikkaamattomana versiona elokuvateatteriformaatissa."

Tässä lainaus Korjaamon sivulta puffia:

"Lokakuussa ensimmäistä kertaa Suomeen saapuva Goblin on tullut tunnetuksi omintakeisesta soundistaan ja lukuisien klassikkoelokuvien soundtrackeista. Yhtye esiintyy lauantaina 1. lokakuuta Korjaamon Vaunusalissa.

Goblin aloitti uransa 70-luvun alussa soittamalla Yes-, Genesis- ja King Crimson -tyyppistä brittiprogerockia nimellä Cherry Five. Italialaisohjaaja Dario Argento oli kuullut yhtyeestä ja pyysi heitä säveltämään musiikin vuonna 1975 ilmestyneeseen Profondo Rosso (Deep Red) -elokuvaan, minkä jälkeen bändi vaihtoi nimensä Gobliniksi. Elokuvasta ja sen soundtrackista tuli menestys ja yhteistyö kulttiohjaajan kanssa jatkui vuoteen 2000 asti. Goblinin ja Argenton ehkä tunnetuin yhteistyö on 1977 ilmestynyt fantasiakauhuklassikko Suspiria.

Vuotta myöhemmin Goblin kasvatti kansainvälistä tunnettavuuttaan, kun yhdysvaltalaisohjaaja George Romero pyysi yhtyettä tekemään soundtrackin kulttielokuvaan Dawn of the Dead (1978).

Goblinin musiikillinen tyyli on kehittynyt alkuajan progesta elektronisempaan ja massiivisempaan ilmaisuun. Yhtyeen levyillä voi kuulua yhtä lailla kellopeliharmonioiden siivittämä lapsikuoro kuin syntikkavetoinen avaruusrock. Nykypäivän artistit, kuten Zombi ja Bottin (Italians Do it Better) ovat omaksuneet osan Goblinin soundista. Yhtye tuli jälleen ajankohtaiseksi vuonna 2007, kun ranskalainen elektrosuuruus Justice teki debyyttialbumillaan uuden version Goblinin Tenebre-kappaleesta.

Goblin on 80-luvun jälkeen palannut pariin otteeseen konserttilavoille ja Helsingin keikka on yksi harvoista Euroopassa varmistuneista keikoista. Yhtye on uransa aikana kokenut muutamia kokoonpanomuutoksia ja Korjaamon lavalla alkuperäisjäsenistä nähdään yhtyeen perustaja Claudio Simonetti ja kitaristi Massimo Morante.

Illan aloittaa turkulainen Nightsatan, jonka syntikkavetoinen avaruusrock kallistuu vahvasti esikuvansa Goblinin suuntaan. Viime syksynä debyyttialbuminsa julkaissut trio soittaa rumpukoneella ja syntikoilla maustettua hevimetallia Circlen ja Magyar Possen hengessä."