tiistai 29. toukokuuta 2018

Ashley Thorpe: Borley Rectory at Night Visions festival. Borleyn pappila - muailman kuuluisin kummitustalo - tuttu ainakin kirjasta Noidan käsikirja....

Borleyn pappila - muailman kuuluisin kummitustalo - tuttu ainakin kirjasta Noidan käsikirja.... 20.04.2018 ajastaikaa vieraili tämän ohjaaja Dubrovnikin lavalla. Dubrovnik on jännittävä, pelottakin sana, kun ajattelee elokuvaa Rosemaryn painajainen, kaikkia noita paikkoja, joissa paha kulkee... Tässä kuitenkin ohjaajan haastattelu, jota en ole digitoinut, kryptannut tai edes transkriptannut ;) Leffa oli kiinnostava mm siksi, koska itse Julian Sands toimii narraajana, siis kertojana. Minulle herran ensimmäinen tärkeä rooli oli tetysti Shelleynä erässä lempparileffasani Gothic - Yövieraat, onhan Mary Shelley lempikirjailijoitani. Ja tuolloin kun oli synkkä ja myrskyinen yö..

Onhan Sands ollut sittemmin mm Oopperan kummitus, ja paljon muuta ja kummallista, kiitos siitä :) Dokun, elokuvan, animaation visuaalinen puoli on komean mustavalkoinen, kuten Lovecraftin filmi ja ehkä valkean musta November. Sisältää ankaraa piiputtelua eli pohtimista, mihin uskoa, ja kovin omalaatuista hu huu, hu huu huumoria. Ja astumista jonkin rajan yli, avoimin mielin, kieli poskella ja .... Reece Shearsmithin presenssi vain lissä soppaan xx.

Borley Rectory: The Most Haunted House in England. Komea ja leikkisä elokuva tutusta kummitustalosta, joka pelotteli kirjassa Noidan käsikirja. Kaikki tekijät ovat avoimina kaikelle...

Borley Rectory movie, Interview with director Ashley Thorpe, of this famous haunted house, document movie at Night Visions genre movie festival in Hellsinki back to basics 2018.











 Juutuupissani:


Elokuvan trailereita ja tiisereitä:

Tekijät puhuvat: Inthernetistä löytyy monentasoista matskua Borleyn pappilasta:
Mutta osataan sitä Impivaarassakin aavehia jahdata! Paranormal Investigations Group - Lapinlahden mielisairaalan tutkimus -ja muita viideoita tuupissa: Ja kirsikkana kuppikaakun päällä: minulle itselleni on myös tullut todella ahdistavia tuntemuksia Lapinlahden mielisairaalassa... Muuta niitä joskus toiste...
 ja ja tviiteissä:


keskiviikko 2. toukokuuta 2018

Kauhua Lintsillä. Joko kohta on Halloween?

Kyllä vain :) Huvipuistoon kuuluu kummitusjuna, noidat ja muu jännittävä elementti. Jännitykset, väristykset, kirkuminen. at amusementpark Linnanmäki, Helsinki, Finland 30.04.2018. Kamerana järkkäri Nikon D40, spessuputken kanssa.  Linnanmäki vappuaattona Satu Ylavaara Photography 2018:










        © Satu Ylavaara Photography 2018


Kauhua Lintsillä. Joko kohta on Halloween?

lauantai 20. tammikuuta 2018

Gargoilit, vedensyöksijät Tyska kyrkanin katolla naukuvat. Miau.

Gargoyles making meow at the sky in german church in old town of Stockholm. Gothic travels with Camera Obscura. Address: Svartmangatan 16, Tukholmassa, Vanhan kaupungin kauhuromantiikkaa ja kissakuvia. Gargoilit, vedensyöksijät Tyska kyrkanin katolla naukuvat.











Satu Ylavaara Photography 2018

maanantai 18. joulukuuta 2017

Tallinnan keskiaikaisten kidutusvälineiden museossa oli inspiroivaa ja traagista

Kävin vihdoin Tallinnan kidutusmuseossa, siis keskiaikaisten kidutusvälineiden museossa, Museum Of Medieval Torture Instruments, Tallinna, Viro, alkup: keskaegsed piinamisriistad, tai Keskaegsete piinariistade, Keskaegsete piinariistade näitus. Hyvin inspiroivia välineitä ja tunnelmia, tyrmiä. Mutta myös kertomuksia ajasta ennen Amnestyä. Vesikidutus on yhä tätä päivää ja häpeäpaalut ovat myötähäpeässä, tositv:ssä, roskalehdissä ja netissä. Mutta niihin ihmiset itse hakeutuvat.

Minulla tämä aineisto on sekä sadomasokismia, tyrmäjännitystä, Edgar Allan Poea, kauhua ja Angelikaa. Ennen muinoin näitä pidettiin rahvaan hallitsemiskeinoina, opetuksina ja muistutuksina. Ne kertovat hyvin paljon naisvihasta ja kansalaistottelemattomuuden kitkemisestä, kaiken tavoin. Noitavainojen aikaan, ja muutenkin. Puiset ja rautaiset itse esineet vaikuttavat vaiukuttavilta, siis toimivilta, kestäviltä - ei mtn Ikean jäätelötikkuja.

Osa jengistä kitisee museon kovaa maksua - 8€ pär sierainpari täysikasvuiselta (täiskasvanu). Mutta harrastan edullisia matkoja, risteilyni Viikkarilla maksoi 5€, joululahjoja ostin pesuelle noin 28€ edestä, join kahvin ja kävin syömässä Hesburgerissa soijatortilla-aterian 6,50€, se oli ainoa ruoka koko päivänä aamiaisen jälkeen. Alhokoholia en juonut enkä näin ikään siitä nauttinut. Oma vesipullo kulki mukana. Eli koko matka maksoi 47,50€ kaikkine kustannuksineen. En ajanut rikshalla enkä taksilla. Valokuvasin ja kävelin.

Suosittelen museota kaltaisilleni kauhun tekijöille, historiasta ja feminismistä kiinnostuneille, alakulttuurien immeisille, fetisisteille ja sadomasokisteille.

Rautaneitsyt toi mieleen Elisabeth Bathory ja Bruce Dickinsonin joka puhui mukavia kakaroille, että säilykää individualisteina, omina itseinänne, älkää luovuttako ja aggressioita ja vihaa voi purkaa ja kanavoida mm miekkailuun. Brucen lempipaikka Euroopassa on Tallinna - näin hän kertoi Helsingissä, Suomalaisessa kirjakaupassa. Iron Maidenin nokkamies Bruce Dickinson puhui mukavia kakaroista, jotka säilyttävät individualisminsa & tähtäävät unelmiinsa - vaikka koulu ei olisi heitä varten. Seipäät toivat mieleen Vald Seivästäjän. Saha eli saw toi mieleen SALLI -elokuvat, siis feissarimoka-sivulla myytiin SAW-elokuvia nimellä SALLI... Salli mun nauraa.... 



Häpeänaamio:






Rautaneitsyt eli Iron Maiden:





Käsistä ripustaminen:





Noidanpukki:



Lisää häpeanaamioita:









Noidantuoli:








Pyörään vetäminen:



Luiden murtamiseen käytettävä pyörä:








Siveysvyö:




Saha: 





                                              © Satu Ylavaara Photography 2017





#keskaegsedpiinamisriistad